Future Female -verkosto järjesti torstaina 9.11 Helsingin Kaupungintalolla Future of Smart Cities -tapahtuman. Illan puhujina olivat Tanja Lahti Helsinki Region Infosharesta ja aiheena 6aika avoimen datan -kärkihanke, Anne Stenros, Helsingin kaupungin Chief Design Officer, joka piti puheenvuoron älykaupungeista Helsingin näkökulmasta, MaaS Globalin Jonna Pöllänen, joka avasi liikkumisen Whim-sovelluksen ideologiaa ja visiota, sekä Forum Viriumilta Hanna Niemi-Hugaerts, joka kertoi avoimesta datasta ja tämän jälkeen Aapo Rista avasi Vekotinverstaan suunnitelmia.

Jos jäit kolkuttelemaan kaupungintalon ovia niin ei huolta, tapahtuman streamaustallenne löytyy täältä [https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3526].

Future of Smart Cities

Älykaupunki tuntuu olevan ajan trendisana, joka pitää sisällään enemmän ja monimuotoisempia elementtejä kuin vain teknologiaan perustuvaa kaupunkidataa. Future Female -verkoston Future Smart Cities -illassa kokoonnuimme Helsingin Kaupungintalolle kuuntelemaan erilaisia puheenvuoroja älykaupungeista.

Älykaupunkikäsitteen ollessa vielä laaja ja moninainen, illan aikana kiinnostavinta olikin ajatusten kääntäminen teknologisista ratkaisuista ihmiskeskeiseen suunnitteluun ja ihmisiin kaupungin käyttäjinä. Vaikka teknologia mahdollistaa uskomattomia asioita; autot ja rakennukset voivat kommunikoida keskenään ja tiedon määrä tuntuu rajattomalta, vasta viime aikoina on havahduttu kysymään se tärkein kysymys – miksi?

Mitä hyötyä älykaupungista on kaupunkilaisille jotka ovat sen tärkein käyttäjäryhmä? Pelkkä teknologinen osaaminen ja datan keruu ei riitä luomaan ihmisläheisiä merkityksellisiä palveluita, vaan tarvitaan ymmärrystä siitä mitä kaupunkilaiset haluavat ja tarvitsevat. Kääntää katseet käyttäjiin.

Teknologia vs. ihminen

Helsingin kaupungin Chief Design Officer Anne Stenros kannustikin puheessaan ajattelemaan sensoripohjaisen älykaupungin sijaan responsiivista kaupunkia joka ei vain kerää ja tuota dataa vaan on vuorovaikutuksessa kaupunkilaisen kanssa.

Olemme Suomessa hyviä tukeutumaan dataan ja asioita mietitään helposti teknologian ja mitattavuuden näkökulmasta. Siinä missä älykaupunkeja ja älykoteja on tähän asti ajateltu vahvasti sensorit ja teknologia edellä, on tulevaisuudessa huomioitava yhä enemmän ihmisten tarpeita ja haluja. Stenros kannustikin suunnittelijoita tulemaan ulos laboratorioista ja pilotoimaan hankkeita kansalaisten kanssa kaupungeissa. Millainen on tulevaisuuden responsiivinen kaupunki, joka elää ja muuntuu käyttäjiensä, eli kaupunkilaisten tarpeisiin?

Esityksessään Stenros nosti myös eri käyttäjäryhmien, erityisesti naisten, erilaiset tarpeet esiin. Esimerkkinä hän käytti Wienin kaupunkia, jossa oli tutkittu naisten ja miesten julkisen liikenteen käyttöä ja kulkemista kaupungissa, ja huomattu sukupuolten välillä olevan merkittäviäkin eroja käyttötavoissa.

Tasa-arvon nimissä jäin miettimään voiko kaupunkia, tai ylipäänsä mitään suunnitella vain miesten ja naisten kategorioissa? Kuten muussakin suunnittelussa lähtisin itse etsimään enemmänkin kaupungin käyttäjien arkkityyppejä ja hahmottamaan tarpeita näiden kautta. Kaupungin käyttötarve muuttuu päivittäin tarpeiden ja fiiliksen mukaan.

Julkinen liikenne kaupungin käyttöliittymänä

Autottomana kaupunkilaisena käytän paljon julkista liikennettä, joka Helsingissä toimiikin loistavasti. Myös jatkuvasti kehittyvä pyörätieverkosto ansaitsee kiitokset. Kulkemisessa digitaaliset karttapalvelut ja liikkumisen sovellukset ovat itselleni päivittäin käytössä ja tuovat liikkumiseen varmuutta ja tehokkuutta.

Jonna Pöllänen Maas Finlandilta avasi puheenvuorossa Whim-sovelluksen ideaa ja tulevaisuutta. Whimin tavoitteena on yhdistää julkinen liikenne, taksipalvelut ja yksityisautoilu, mahdollisesti myös junaliikenne, tarveperusteiseksi kokonaispalveluksi.

Itse pidän Whimin visiota itselleni lähes täydellisenä palveluna. Pääliikennemuotoni on kaupunkiliikenne, ja sitä täydentävät silloin tällöin tarpeelliset taksimatkat ja autovuokrat. Valitettavasti vielä tänä päivänä vanhat toimialamallit syövät palvelun käytettävyyttä. Autovuokraamojen aukioloajoista johtuen auton vuokraaminen sunnuntaiksi on hankalaa, kun vuokraamojen toimistot ovat viikonloppuisin kiinni. Kun maanantaiaamun ruuhka-ajo ei huvita, pitää vuokraamiseen miettiä muita ratkaisuja.

Onneksi kuitenkin Whimin kaltaiset toimijat ravistelevat näitä kankeita malleja, ja tekevät työtä liikkumisen parantamiseksi kaupunkilaisten ehdoilla. Leikilläni totesinkin Jonnalle että tahon joka onnistuu yhdistämään kaupunkiliikenteen, taksit ja vielä junaliikenteen pitäisi saada Nobelin rauhanpalkinto siitä työstä.

Älykaupungin tulevaisuus ja haasteet

Älykaupungin kehityksessä näen tärkeimmiksi käyttäjälähtöisen suunnittelun ja uudet toimintamallit. Ilman kaupunkilaisia ei ole kaupunkia, ja toisinpäin. Koen itse että Helsingillä on mahdollisuudet tulla älykaupunkien edelläkävijäksi. Tähän tarvitaan Stenrosin kaltaisia dynaamisia eteenpäin viejiä jotka purkavat turhaa byrokratiaa ja luovat mahdollisuuksia tehdä uusia oivalluksia, sekä MaaS Globalin kaltaisia yrityksiä jotka haluavat luoda parempia palveluita.

Responsiivistä ja älykästä kaupunkia ei voi toteuttaa ilman kaupunkilaisia ja heidän osallistamista kaupungin suunnitteluun ja luomiseen. Forum Viriumin Hanna Niemi-Hugaerts muistuttikin omassa puheessaan että uusi kaupunkiympäristö tarkoittaa yhdessä suunniteltuja palveluita ja kaupunkilaisten tuottamaa dataa.

Teknisesti edistyneenä ja suhteellisen kompaktina kaupunkina Helsingillä on mahdollisuudet luoda ketteriä pilotteja ja edistää kokeilukulttuuria uudenlaisissa palvelumalleissa. Sähköiset ratkaisut, kuten Viron e-kansalaisuuden kaltaiset palvelut nostavat maan tunnettuutta ja haluttavuutta, mutta vielä tärkeämpänä koen merkityksellisten palveluiden luomisen. Ne nostavat kaupungin merkityksellisyyttä sen tärkeimmälle käyttäjäryhmälle – kaupunkilaisille.

Satu Anttonen, satu@nordkapp.fi

Kirjoittaja on päivisin Helsinkiläinen digitaalisten palveluiden ja tuotteiden muotoilija suunnittelutoimisto Nordkappissa, iltaisin bonusmamma ja kesäisin purjehtija joka katsoo mielellään kaupunkikuvaa niin maalta, mereltä kuin myös ilmasta.